Olin taas perinteisesti viime lauantaina nauttimassa runoudesta ja siinä sivussa kuvailemassa Annikin Runofestivaalia. Tämän vuoden teemana oli Leikin varjolla ja luonnollisesti lapsille enemmän ohjelmaa tarjolla.
Aiemmista kerroista poiketen, kuvasin esiintyjien lisäksi enemmän festivaalin yleisöä. Työssäni mainoskuvaajana en niinkään tarkkaile omia mieltymyksiä kuvaajana, vaan kuvaan sitä mikä on asiakkaan toiveena. Vapaa-ajalla kuvatessani olen taas huomannut, että ihmisvilinässä katseeni eksyy usein yksinäisiin ihmisiin ja haikeisiin hetkiin. Sitä se ammattitaito taitaa olla, monipuolisuutta ja jokaiseen erilaiseen kuvaushetkeen keskittymistä.
Talkookuvaajia oli festivaalin kokoon nähden runsain mitoin, joten kuvia & katsottavaa on paljon. Myös videoita on tulossa, kun vain maltamme odottaa. Kuvagalleriaan voit tutustua Annikin Runofestivaalin Facebook-sivujen kuvagalleriasta. Täällä puolestaan on tarjolla kuviani runofestareiden pienistä satunnaisista hetkistä..
Yrittäjä tekee usein töitä myös varsinaisen työajan ulkopuolella, niin minäkin. Visuaalisuudesta ja näkemisestä ei vaan voi päästää irti. Olen viime aikoina tuonut näkemistä myös niihin arkisiin perheen ja ystävien kanssa vietettyihin hetkiin. Sellaisista kuvista jää muisto.
Kuppikakut olivat päivän herkuin, niistä lisää vielä myöhemmin kuvia. Jam! Käsittelin ja sävytin kaikki kuvat Adoben Lightroomissa hieman vintagetyyliin. Käsittelyyn meni aikaa yhteensä vain 15 min. Tykkään välillä tehdä helppoa vähän käsiteltyä kuvaa vastapainoksi paljon aikaa ja viilausta vaativalle mainoskuvalle.
Kuppikakkuja. Jam!
Aamulla kello 8.30 hurautti vanhin tytär kotiimme pienen suoloisen tyttärensä kanssa. Aamupalat nautittuamme, lähdimme seuraamaan nuorimman tyttären Kalevala-esitystä Tampereen Steinerkoululle. Kuvaan säännöllisesti tytön luokan tapahtumia, kuten myös tällä kertaa. En julkaise kuvia nyt, koska ne tulevat pääasiallisesti luokan omaan käyttöön. Esitys oli hieno, yleisön nuorimmainen (11kk) jaksoi myös maltillisesti seurata esitystä. Voin vain ihmetellä miten 10-vuotiaat lapset pystyvät muistamaan hirmuisen pitkiä lainauksia Kalevalasta.
Esityksen jälkeen oli kahvitus ja luokassa pieni näyttely siitä mitä on opittu kuluvana lukukautena.
Tytär ja tytärentytär
Tyttöjen Tuvalla oli Kuppikakkukahvila, joka oli osa Ravintolapäivää. En malttanut olla kuvailematta kakkusia, sillä niin herkullisia ne olivat.
Paljon kookoskuppikakkuja.Tyttären nauttiman kuppikakun vuokakin oli söpö.Gluteeniton kuppikakku maistui oikeasti hyvälle. Tästä pitää saada ohje!Suklainen kuppikakku
Myös kahvia oli tarjolla..
Söpö kahvikyltti... ja sitä kahvia.Keskimmäinen tyttäreni viihdytti laulullaan kahvilan asiakkaita.Pieninkin viihtyi.
Tyttiksellä on myynnissä myös tyttöjen askarteluja. Tuotto menee toiminnan tukemiseen. Ihania juttuja, kannattaa tutustua.
Tyttöjen askarteluja.Lisää tyttöjen askarteluja.Pikkusisko-paitoja.
Lauantaina oli Pakkahuoneella Minimuotikirppis, jossa myös poikkesimme. Aika vähän oli myyjiä paikalla. Muutama retrovaate tarttui matkaan lapsenlapselle.
Käytettyä minimuotia roikkui rekkitangoilla.Pojan haalari oli ihana ja tyhjä tila houkuuttaa rajaamaan kuvan sitä korostaen.Popot pahvilaatikon päällä.10-vuotias istui ennemmin Pakkahuoneen nurkassa lukemassa Potteria.
Päivän päätteeksi laitoin vielä kotona suosikkisapuskaa eli intalaista ruokaa. Nuorimmainen ”nautti” riisinsä suoraan pöydältä.
Päivän päästös.
Vanhin tyttäreni pitää myös ”mammablogia” arjestaan, tutustu toki hänen blogiin, jossa on kertomuksia ja kuvia arjen pienistä hetkistä.
Tampere herää vappupäivän aamuun. Näky on surullinen. Koska yleisestä sikailusta tuli sallittua? Erästä ohikulkijaa lainaten: ”Ajattele. Nämä ovat meidän lapsia.”
Kivenheiton päässä poliisilaitokselta. (Edit: Kasvot peitetty kehoituksesta).Mukulakivet, klo 6.29.Koskipuiston aamu, klo 6.34.Koskipuisto taipuu painiin, klo 6.36.Yleisöäkin saapui, klo 6.37.Koskipuisto sotkussa ja sirpaleissa, klo 6.41.Illalla tämä taisi vielä naurattaa, klo 6.42.Melissa, Janin pullo löytyi Pikku Kakkosen puistosta. Ei taidettu ottaa viisaasti, klo 6.45.Kova siivoaminen edessä, klo 6.51.Koskipuiston ”löytötavarat” jakoon, klo 6.54.Tästä se teekkareiden juhlinta taas alkaa, klo 7.00. (Edit: Sain tiedon, että teekkarit aloittivat päivän aamujumpalla klo 7.00. Kameran kellon mukaan kuva otettiin juuri tasan seitsemältä.)Hyvä pullosaalis, klo 7.02.Duunari ja tori, klo 7.07.Roskaruoka jäi vain jälkeen, klo 7.11.Jospa laittaisi tupakaksi, klo 7.13.Montun syvennyksen siivous, klo 7.18.Tämä jäi, klo 7.21.
Katsoin dokumentin Vivian Maierista. Liikutuin. Jäin miettimään elämääni ja niin rakasta valokuvausta. Mitä annettavaa minulla voisi olla kuvalle?
Lapsena nolostuin, kun äiti tykkäsi kävellä kaupungilla ja katsella ihmisiä aivan liian pitkin silmäyksin. Nyin häntä hihasta – lähdetään jo. Vuodet vierivät ja omat lapseni ovat alkaneet nykimään hihaani. Meillä on ollut edesmenneen äitini kanssa sama kirous ja lahja, nähdä & katsoa ihmisten silmiin ja sieluun. Haluan jakaa sen näkemyksen kuviini, aitona suoraan elämästä.
Otan jatkossa enemmän kameran mukaan kadulle ja jaan näkemääni täällä, vuoden levossa olleessa blogissani.
