Annikin Runofestivaali – pienet hetket

Olin taas perinteisesti viime lauantaina nauttimassa runoudesta ja siinä sivussa kuvailemassa Annikin Runofestivaalia. Tämän vuoden teemana oli Leikin varjolla ja luonnollisesti lapsille enemmän ohjelmaa tarjolla.

Aiemmista kerroista poiketen, kuvasin esiintyjien lisäksi enemmän festivaalin yleisöä. Työssäni mainoskuvaajana en niinkään tarkkaile omia mieltymyksiä kuvaajana, vaan kuvaan sitä mikä on asiakkaan toiveena. Vapaa-ajalla kuvatessani olen taas huomannut, että ihmisvilinässä katseeni eksyy usein yksinäisiin ihmisiin ja haikeisiin hetkiin. Sitä se ammattitaito taitaa olla, monipuolisuutta ja jokaiseen erilaiseen kuvaushetkeen keskittymistä.

Talkookuvaajia oli festivaalin kokoon nähden runsain mitoin, joten kuvia & katsottavaa on paljon. Myös videoita on tulossa, kun vain maltamme odottaa. Kuvagalleriaan voit tutustua Annikin Runofestivaalin Facebook-sivujen kuvagalleriasta. Täällä puolestaan on tarjolla kuviani runofestareiden pienistä satunnaisista hetkistä..

Eletään tässä hetkessä,
Raisa

Kuvat: © Raisa Taurinka / Visual RAMA

annikki_hetket-8104 annikki_hetket-8115 annikki_hetket-8150 annikki_hetket-8193 annikki_hetket-8218 annikki_hetket-8249 annikki_hetket-8297 annikki_hetket-8310 annikki_hetket-8372 annikki_hetket-8488 annikki_hetket-8498 annikki_hetket-8548 annikki_hetket-8552 annikki_hetket-8679 annikki_hetket-8917

 

Valokuva tallentaa hetken muistoksi

Yrittäjä tekee usein töitä myös varsinaisen työajan ulkopuolella, niin minäkin. Visuaalisuudesta ja näkemisestä ei vaan voi päästää irti. Olen viime aikoina tuonut näkemistä myös niihin arkisiin perheen ja ystävien kanssa vietettyihin hetkiin. Sellaisista kuvista jää muisto.

17.5 vietin päivää kolmen tyttärieni ja yhden tyttärentyttären kanssa Tampereen Steinerkoululla, Tyttöjen Tuvalla sekä Pakkahuoneella Minimuotikirppiksellä.

Kuppikakut olivat päivän herkuin, niistä lisää vielä myöhemmin kuvia. Jam! Käsittelin ja sävytin kaikki kuvat Adoben Lightroomissa hieman vintagetyyliin. Käsittelyyn meni aikaa yhteensä vain 15 min. Tykkään välillä tehdä helppoa vähän käsiteltyä kuvaa vastapainoksi paljon aikaa ja viilausta vaativalle mainoskuvalle.

Kuppikakkuja
Kuppikakkuja. Jam!

Aamulla kello 8.30 hurautti vanhin tytär kotiimme pienen suoloisen tyttärensä kanssa. Aamupalat nautittuamme, lähdimme seuraamaan nuorimman tyttären Kalevala-esitystä Tampereen Steinerkoululle. Kuvaan säännöllisesti tytön luokan tapahtumia, kuten myös tällä kertaa. En julkaise kuvia nyt, koska ne tulevat pääasiallisesti luokan omaan käyttöön. Esitys oli hieno, yleisön nuorimmainen (11kk) jaksoi myös maltillisesti seurata esitystä. Voin vain ihmetellä miten 10-vuotiaat lapset pystyvät muistamaan hirmuisen pitkiä lainauksia Kalevalasta.

Esityksen jälkeen oli kahvitus ja luokassa pieni näyttely siitä mitä on opittu kuluvana lukukautena.

Tytär ja tytärentytär














Tyttöjen Tuvalla oli Kuppikakkukahvila, joka oli osa Ravintolapäivää. En malttanut olla kuvailematta kakkusia, sillä niin herkullisia ne olivat.

Ja paljon kuppikakkuja
Paljon kookoskuppikakkuja.
Kuppikakku
Tyttären nauttiman kuppikakun vuokakin oli söpö.
Ja taas kuppikakku
Gluteeniton kuppikakku maistui oikeasti hyvälle. Tästä pitää saada ohje!
Suklainen kuppikakku
Suklainen kuppikakku

Myös kahvia oli tarjolla..

Täältä saa kahvia
Söpö kahvikyltti.
Kahvia
.. ja sitä kahvia.
Keskimmäinen tytär myös viihdytti laulullaan Kuppikaukkukahvilassa.
Keskimmäinen tyttäreni viihdytti laulullaan kahvilan asiakkaita.
Pieninkin viihtyi Kuppikakkukahvilassa
Pieninkin viihtyi.

Tyttiksellä on myynnissä myös tyttöjen askarteluja. Tuotto menee toiminnan tukemiseen. Ihania juttuja, kannattaa tutustua.

Tyttöjen askarteluja
Tyttöjen askarteluja.
Tyttöjen askarteluja
Lisää tyttöjen askarteluja.
Pikkusisko
Pikkusisko-paitoja.

Lauantaina oli Pakkahuoneella Minimuotikirppis, jossa myös poikkesimme. Aika vähän oli myyjiä paikalla. Muutama retrovaate tarttui matkaan lapsenlapselle.

Kätettyä minimuotia roikkui rekkitangoilla.
Käytettyä minimuotia roikkui rekkitangoilla.
Pojan haalari oli ihana ja tyhjä tila houkuuttaa rajaamaan kuvan sitä korostaen.
Pojan haalari oli ihana ja tyhjä tila houkuuttaa rajaamaan kuvan sitä korostaen.
Popot
Popot pahvilaatikon päällä.
10-vuotias istui ennemmin Pakkahuoneen nurkassa lukemassa Potteria.
10-vuotias istui ennemmin Pakkahuoneen nurkassa lukemassa Potteria.

Päivän päätteeksi laitoin vielä kotona suosikkisapuskaa eli intalaista ruokaa. Nuorimmainen ”nautti” riisinsä suoraan pöydältä.

Päivän päästös
Päivän päästös.

Vanhin tyttäreni pitää myös ”mammablogia” arjestaan, tutustu toki hänen blogiin, jossa on kertomuksia ja kuvia arjen pienistä hetkistä.

Onneni on perhe ja yhdessä vietetty aika.

-Raisa

Kuvat: © Raisa Taurinka / Visual RAMA

 

 

Valpurinpäivän saippuakuplia

Vappu taitaa olla juhlittu ja huomenna koittaa arki. Tosin huomenna monien juhlat vielä jatkuvat ja vappu kestääkin yllättäen sunnuntaihin saakka. Toivon malttia siihen pään sekoittamiseen ja ymmärrystä kanssaihmisiä kohtaan.

Aamun karu näky verkkokarvoilla rohkaisin mieleni ja kävin uudestaan lapseni toiveesta Tampereen Keskustorin vapputorilla. Onneksi tällä kertaa silmäni näkivät vapussa muutakin kuin vain sotkua ja sikailua.

Vapputorilla lentelevät isot saippuakuplat piristivät mieltäni kummasti. Hattaraa, ystävyyttä ja lasten pirskahtelevaa naurua. Pienestä ihminen voi ilahtua ja pieni ihminen vielä pienemmästä.

Nostan toki myös hattua tänään kaikille niille ahkerille ihmisille, jotka ovat jaksaneet vapputorilla tehdä työtään aamusta iltaan – työläisten juhlapäivänä.

– Raisa

Kuvat: © Raisa Taurinka / Visual RAMA

Hattaranmyyjä hattarassa.
Hattaranmyyjä hattarassa.
Pallonheittoa.
Pallonheittoa.
Possujuna.
Possujuna.
Pumpattava likumäki.
Pumpattava liukumäki.
Kuva kuvasta.
Kuvaa kuvaamisesta.
Paljon on tavaraa kojussa.
Paljon on tavaraa kojussa.
Iloa.
Torikauppiaiden iloa.
Hattaraa.
Hattaraa.
Oi, nämä olivat kivoja, isoja saippuakuplia.
Oi, nämä olivat kivoja, isoja saippuakuplia.
Tyttö yrittää tarttua kuplaan.
Tyttö yrittää tarttua kuplaan.
Kuplassa.
Kuplassa.
Isoja kuplia.
Isoja kuplia.
On tarkkaa puuhaa tehdä isoa kuplaa.
On se tarkkaa puuhaa tehdä isoa kuplaa.

Vappu – julkista porsastelua ja sikailua

Tampere herää vappupäivän aamuun. Näky on surullinen. Koska yleisestä sikailusta tuli sallittua? Erästä ohikulkijaa lainaten: ”Ajattele. Nämä ovat meidän lapsia.”

Kuvat kertokoon sen, mitä en osaa sanoiksi pukea.

– Raisa

Kuvat: © Raisa Taurinka / Visual RAMA

Kivenheiton päässä poliisilaitokselta.
Kivenheiton päässä poliisilaitokselta. (Edit: Kasvot peitetty kehoituksesta).
Mukulakivet, klo 6.29.
Mukulakivet, klo 6.29.
Koskipuiston aamu, klo 6.34.
Koskipuiston aamu, klo 6.34.
Koskipuisto taipuu painiin.
Koskipuisto taipuu painiin, klo 6.36.
Yleisöäkin saatui.
Yleisöäkin saapui, klo 6.37.
Koskipuisto sotkussa ja sirpaleissa.
Koskipuisto sotkussa ja sirpaleissa, klo 6.41.
Illalla tämä taisi vielä naurattaa.
Illalla tämä taisi vielä naurattaa, klo 6.42.
Melissa, Janin pullo löytyi Pikku Kakkosen puistosta. Ei taidettu ottaa viisaasti.
Melissa, Janin pullo löytyi Pikku Kakkosen puistosta. Ei taidettu ottaa viisaasti, klo 6.45.
Kova siivoaminen edessä.
Kova siivoaminen edessä, klo 6.51.
Vapun reppusaalis.
Koskipuiston ”löytötavarat” jakoon, klo 6.54.
Tästä sen teekkareiden juhlinta taas alkaa.
Tästä se teekkareiden juhlinta taas alkaa, klo 7.00. (Edit: Sain tiedon, että teekkarit aloittivat päivän aamujumpalla klo 7.00. Kameran kellon mukaan kuva otettiin juuri tasan seitsemältä.)
Hyvä pullosaalis.
Hyvä pullosaalis, klo 7.02.
Duunari ja tori.
Duunari ja tori, klo 7.07.
Roskaruoka jäi vain jälkeen.
Roskaruoka jäi vain jälkeen, klo 7.11.
Jospa laittaisi tupakaksi.
Jospa laittaisi tupakaksi, klo 7.13.
Montun syvennyksen siivous.
Montun syvennyksen siivous, klo 7.18.
Ja tästä on hyvä jatkaa juhlintaa.
Tämä jäi, klo 7.21.

Läsnäolon siedettävä keveys

Onko asian esittämisellä merkitystä siihen miten jotkut asiat menevät jakeluun ja jotkut eivät? Omalla kohdallani läsnäolon tason määrittää selkeästi kyseessä olevan asian mielenkiintoisuusarvo. Silloin kun käsiteltävä asia on ihan plaah, parannan läsnäoloani näkökulman muutoksella. Jos asioihin suhtautuu juuri niin kun asianomainen asian esittää, eivät asiat kehity ja tylsä pysyy tylsänä maailman tappiin saakka. Jos kaikki näkevät sinisen sinisenä se ei tarkoita, että kyseessä on absoluuttinen sininen. Maailma on täynnä sinisen sävyjä ja jotkut eivät näe edes koko sinistä sinisenä.

Kuunteleminen ja puhuminen vaatii läsnäoloa. Ihmisen kaksi korvaa ja yksi suu kertovat luonnon määrittelemän suhteen niiden käytölle – opettelen kuuntelemaan enemmän.

Ihmistuntemus avainsana malliohjaukseen

Valokuvaajan työssä mallin läsnäolo vangitaan kuvattaessa. Useimmat ihmiset jäykistyvät heti kameran nähdessään. Aikamoinen ristiriita heti kärkeen. Miten vapauttaa kuvattava? Vastaus on mielestäni ”se hetki”, oppia kuvaajana fokusoimaan tilanne vain kuvattavan ja kuvaajan ajaksi, luoda luonnollinen hetki, joka tuottaa toivotun lopputuloksen.

Olen nähnyt vuosien saatossa monentasoisia ammattimalleja ja ”suoraan kadulta” tulleita malleja. Jotkut ovat luonnostaan ns. fotogeenisiä ja joidenkin kanssa pitää tehdä himppusen enemmän töitä. Ikinä en voi syyttää mallia huonosta kuvasta, koska kuvaajana työni on nimenomaan ohjata mallia napin painamisen lisäksi. Ohjaaminen ei saa mennä monien minuuttien pönöttämiseksi eikä hukkua teknisen säädön alle.

Oma metodini mallinohjauksessa vaihtelee. Ei ole kultaista nyrkkisääntöä. Toisinaan ohjaaminen vaatii vain pientä rupattelua, täydellistä yhteisymmärryksessä luotua hiljaisuutta ja joskus visualisoitua mielikuvaharjoitusta. Avainsanoina on vain ihmistuntemus ja läsnäolo.

Seuraavan kerran kun sinulla on palaverin paikka tai kuvaustilanne, tarkkaile miten juuri sinä olet läsnä ja miten se vaikuttaa ympäristöösi.

Huomaa läsnäolosi ja kehity.

raisa / VisualRAMA