Aleksin kuvaus pehmeällä muotoilevalla valolla studiossa

Samoilla valoilla onnistuu kuvata vaihtuvalla mallin ohjauksella ja stailauksen muutoksella hyvinkin erilaista kuvaa.

Meillä oli Aleksin kanssa suunnitelmana kuvata sekä Caesar-tyylinen kuva, kukkaseppele + valkoinen pelkistetty paita päällä, että rockhenkisempi kuva. Bonuksena kuvasin “mummolle muotokuvan”.

Aleksi modernina Caesarina. Luottopakkimme Minna Koivula-Kankaanranta sitoi kukkaseppeleen ja jeesi myös muutenkin stailauksessa.

Rockhenkisen kuvaan hain morrisonmaista vibaa, mutta tyyli aavistuksen verran muuttui kukkoilevammaksi rokkitähdeksi kuvausten edetessä. Kuvassa asuna oli kuitenkin kelsiturkki, joka loi kuvaan 60-70-lukuista tunnelmaa. Suunnitelmallisuus on kaiken kaikkiaan isoin tekijä tämän kaltaisissa kuvauksissa, joita lähdetään rakentamaan joku tietty lopputulos mielessä. Vaikka lopputulos muuttuisikin vähän matkalla, hyvä suunnitelma pitää paketin kasassa vaikka yllättäviä mutkia matkaan tulisi. 

Aleksi teki hienoa työtä myös rokkikukkona.

Kuvauspäivää varten tein monisivuisen suunnitelman, joka sisälsi inspiraatiokuvia ja tarkan aikataulun siitä, milloin mitäkin pitäisi olla valmiina. Samana päivänä kuvauksessa oli myös useampia ihmisiä kukkateemaan liittyen. Suunnitelmaan oli helppo tukeutua ja inspiraatiokuvat muistuttivat halutusta lopputuloksesta.

Kaikki kuvat kuvattiin jotakuinkin samalla valojen setupilla, joten pienillä asun & asusteiden muutoksilla saatiin luotua kolme keskenään erilaista kuvaa. Ensiksi kuvattiin moderni Caesar kukkaseppele päässä ja sen jälkeen vaihdettiin asu rock-kuvaan ja lopuksi vielä otettiin kuvia “mummon hyllyn päälle”. 

Mummolle muotokuvaa.

Koko kuvaus lähti liikkeelle koulutehtävästä, jossa oli tehtävänantona toistaa jonkun arvostamansa kuvaajan tyyliä. Mun valinta oli kukkakuvassa Mikaela Holmberg. Näkyykö se kuvissa? Samalla tuli kuitenkin myös testattua eri tyylejä ja kuinka erilaisen fiiliksen kuviin saa pienilläkin muutoksilla rakentamatta koko setuppia uudelleen.

Aurora, crazy cat lady

Tuotekuvan tunnelmaa

Aurora on kirjoittanut lähiaikoina jo yleisesti tuotekuvauksesta ja bulkkikuvauksesta, joten jospa kerron vielä brändin mukaisesta tuotekuvauksesta – kuvista, joilla kerrotaan tarinaa…

Jotta onnistumme kuvaamaan juuri sellaisen tuotekuvan mitä asiakas haluaa, tarvitsemme ensin asiakkaalta ohjeistuksen. Osa asiakkaista osaa kertoa hyvinkin tarkkaan mitä haluavat, mutta suurin osa ei tiedä mitä haluavat tai eivät osaa pukea sitä sanoiksi tai kuviksi. Meidän homma Visual RAMA: ssa on auttaa ja selvittää asiakkaalle miten kuvausprosessi etenee, kertoa mitä tietoja tarvitsemme, jotta työ tehdään toiveiden mukaisesti. Olen joskus sanonut, että jos asiakas ei ole tyytyväinen kuviin, on meillä ollut haasteita ohjeistuksessa.

Jos meiltä tilataan tuotteesta fiiliskuvaa, on kyse useimmiten brändituotteesta ja meidän tehtävä selvittää millaisesta fiiliksestä tässä tapauksessa on kyse. Kun asiakas pukee fiiliksen sanoiksi, olemme jo yhden askeleen lähempänä tavoitetta. Seuraava etappi on selvittää mitä tämän fiiliksen on tarkoitus viestiä eli mikä on kyseessä olevan brändin tarina, mitkä on sen arvot ja onko sille määritelty jotain ohjeistuksia kuvien suhteen. Ei ole itsestäänselvää, että vaalea, raikas ja skandinaavinen on aina se mitä halutaan. Myös tummanpuhuvat kuvat ovat usein varsin oiva vaihtoehto. Tavoitteenamme on noudattaa brändin mukaista tarinankerrontaa.

Tunnelman luomiseen kuvaajalla on monia eri keinoja. Sitä voi luoda valollisin keinoin, sommittelulla, kuvakulman valinnalla, syvyysepäterävyydellä sekä myös stailaamalla.

Ja mitä sitten on stailaus..? Moni ajattelee, että se on ihan turhaa hommaa, että kuka tahansa osaa laittaa tuotteet riviin, jonoon, pinoon ja vaikka miten. Varmasti osaakin, mutta ammattimainen stailaus vaatii osaamista. Stailaajalla (tuotekuvien yhteydessä puhutaan usein visualistista) on osaamista ja kykyä nähdä tuote juuri siten kun kyseessä oleva brändi edellyttää. Kyse ei ole siitä, että joku tykkää jostakin tai että kylläpäs tämä näyttää juurikin kivalta näin, vaan kaikki on suunniteltua. Hyvässä fiiliskuvassa mikään ole sattumaa.

Teen meillä osan visualistin/stailaajan töistämme, mutta kun eteen tulee vaativampaa visuaalista projektia, kilautan kaverille. Minna Koivula-Kankaanranta on mun luottopakki. Meillä synkkaa vallan hyvin, eikä ideat lopu kesken.

Rento tummanpuhuva asetelma korkeaan kynttilänjalkaan. Kukkina mm. ruusua, krysanteemia ja törmäkukkaa sekä erilaisia vihreitä.

Meillä on tällä hetkellä työn alla DEAFMETAL trilogia mytologian linnuista Ahtiaisen Jennin kanssa. Kirjoitan siitä enemmän kun saamme paketin kasaan kokonaan.

Dianthus caryophyllus

Minna on myös ”kukkanainen”, joten kuvasimme keväällä meidän omaan markkinointiin tässä postauksessa olevat kukkakuvat. Niin ja tietysti nämä kuvat noudattavat meidän omaa brändiä. Meillä ei tehdä mitään tavanomaisesti, “niin kun aina tehdään” tai vain nätisti ja kauniisti. Meillä kerrotaan tarinoita, joissa on syvyyttä.

Syystunnelmissa
Raisa, astral fairy

Räiskettä minuuttiaikataululla

Tuotekuvausmaailman passikuva eli bulkkikuva on kaikessa yksinkertaisuudessaan kuva tuotteesta valkoisella taustalla. Esimerkkejä tällaisista kuvista näkee jatkuvasti kauppojen kuvastoissa sekä nettikaupoissa, mutta kuinka oikeasti syntyy bulkkikuva. Onko se todella vain tuotteen asettamista kuvauspöydälle ja napin painamista kamerasta?

Ei ole.

Bulkkikuvia kuvatessa, kuten mitä tahansa muitakin kuvia kuvatessa, on tärkeää, että valaisu ja sommittelu on kunnossa. On tärkeää osata katsoa, että samankaltaiset tuotteet ovat aina samalla tavalla aseteltuja, jotta yhtenäisyys säilyy mikäli kuvat ovat vierekkäin katalogissa tai nettikaupassa. Tuotteiden pitää myöskin olla kuvassa edustavia ja huolella puhdistettuja. Puhaltelu ja kaikenlaisten rättien sekä teippiharjojen käyttö tulee nopeasti tutuksi tuotekuvia kuvatessa. Siivoojan töiden tekemisestä on ollut yllättävää hyötyä myös tuotekuvauksen parissa! Ripustukselta, tukemiselta ja muulta kikkailulta ei myöskään voi välttyä. Sanoisinkin tuotekuvaajan salaiseksi aseeksi kyvyn keksiä mitä mielenkiintoisimpia tapoja tukea ja asettaa tuote kuvattavaksi ilman, että nämä viritelmät näkyvät valmiissa kuvassa.

Kuva ei kuitenkaan heti kuvauksen jälkeen ole vielä valmis. Tuotteen väri saatetaan muuttaa editissä PhotoShopissa aivan toiseksi tai tuotteen muotoa voidaan muuttaa. Tämä vaatii oivaa ja näppärää kuvankäsittelytaitoa. Tuotteista pitää usein myös käsitellä pois likaa, roskia, naarmuja yms, oikoa reunoja ja kaikin puolin parannella kuvaa monin eri tavoin. Yksittäisiä tuotekuvia saatetaan myös yhdistää ryhmäkuviksi, jolloin täysin puhkipoltettu valkoinen tausta jokaisessa kuvassa tekee yhdistämisestä nopeaa, eikä kuvia tarvitse erikseen syvätä. Bulkkikuvan käsittelyssä avainasemassa on myös Lightroomin presetit joilla saa helposti ja nopeasti perusasetukset kaikkiin kuviin.

Käytännössä tämä kaikki tarkoittaa ajatustyötä ja järjestelmällisyyttä sekä kykyä keksiä nopeita ratkaisuja, bulkkikuvat nimittäin ovat sitä valokuvauksen liukuhihnatavaraa, jota pitäisi pystyä tekemään nopeaan tahtiin ja tasalaatuisesti. Hyvä tuotekuvaaja saa samankaltaiset tuotteet näyttämään samaan aikaan kuvatuilta, vaikka kuvien välillä olisi vuosi. 

Puhaltelun ja puunaamisen keskeltä, crazy cat lady Aurora

Jokainen tuotekuva on yksilöllinen

Kuvaan työssäni tuotteita nuppineulasta puutarhakatoksiin, joten olen perehtynyt erilaisten tuotteiden kuvaamiseen ja valaisuun jo muutaman vuoden. Tuotteiden kuvaus, ja ennen kaikkea valaisu, ei onnistu vain “nappia painamalla”.

Tuotekuvaa ei voi myöskään määritellä selkeästi, koska niitä on niin moneen lähtöön, simppeleistä valkoisella taustalla kuvatuista bulkkikuvista stailattuihin ja huolella viimeisteltyihin fiiliskuviin. 

Bulkkikuvan tehtävänä on kertoa miltä tuote näyttää ja millaista materiaalia se on. Näitä peruskuvia tuotteista näkee paljon verkkokaupoissa ja yrityksen erilaisissa katalogeissa. Tuote kuvautetaan ammattivalokuvaajalla usein monesta eri suunnasta. 

Fiiliskuvilla puolestaan myydään valmiita ideoita tuotteen käyttöön sekä sitä nimenomaista fiilistä, joka tukee brändin mukaista kerrontaa. Nämä kuvat vaativat usein erillisen kuvaussuunnitelman ja kuvaus vie enemmän aikaa kun perus bulkkikuvaus.

Jokainen tuote itsessään on yksilöllinen (materiaali, muoto, tekstuuri, läpinäkyvyys jne.). Kaikki tuotteet valaistaan eri tavoin, jotta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Yksilöllinen tuotekuva on alusta loppuun huolella suunniteltu. Siinä on otettu huomioon tuotteen kaikki ominaisuudet ja se mitä kuvalla halutaan viestiä. Miljoonan euron autosta otettu tuotekuva, joka näyttää kännykällä ajattelematta räpsäistyltä, ei tuo tuotetta parhaalla mahdollisella tavalla esille. Sen sijaan kuva, joka on huolella suunniteltu & valaistu, viestii tuotteen ja sen edustaman brändin arvoa.

Tuotteen materiaali on isossa roolissa tuotetta kuvatessa. Erilaiset pinnat heijastavat valoa eri tavoin, joten kuvatessa on hyvä aina säätää valaisu sen mukaan millainen tuote on kyseessä. Kiiltävän tuotteen pitää näyttää kuvassa aina kiiltävältä, eikä se silti saa heijastaa kaikkea ympäriltään. Kankaiden kuvauksessa puolestaan valon on hyvä korostaa pinnan tekstuuria. Kaiken kaikkiaan tuotekuvauksessa on kyse aina siitä, miten saada esiteltyä tuote mahdollisimman edustavasti ja tasalaatuisesti huolimatta siitä, kuinka erilaisia kuvattavat tuotteet ovat.

Tuotekuvaaja on kuin Liisa Ihmemaassa, ikinä ei voi tietää millainen teepannu on seuraavassa kattauksessa ja miten sen parhaat puolet saa tuotua esille, jotta satu saa mielenkiintoisen lopun.

Aurora, crazy cat lady

Annikin Runofestivaali – pienet hetket

Olin taas perinteisesti viime lauantaina nauttimassa runoudesta ja siinä sivussa kuvailemassa Annikin Runofestivaalia. Tämän vuoden teemana oli Leikin varjolla ja luonnollisesti lapsille enemmän ohjelmaa tarjolla.

Aiemmista kerroista poiketen, kuvasin esiintyjien lisäksi enemmän festivaalin yleisöä. Työssäni mainoskuvaajana en niinkään tarkkaile omia mieltymyksiä kuvaajana, vaan kuvaan sitä mikä on asiakkaan toiveena. Vapaa-ajalla kuvatessani olen taas huomannut, että ihmisvilinässä katseeni eksyy usein yksinäisiin ihmisiin ja haikeisiin hetkiin. Sitä se ammattitaito taitaa olla, monipuolisuutta ja jokaiseen erilaiseen kuvaushetkeen keskittymistä.

Talkookuvaajia oli festivaalin kokoon nähden runsain mitoin, joten kuvia & katsottavaa on paljon. Myös videoita on tulossa, kun vain maltamme odottaa. Kuvagalleriaan voit tutustua Annikin Runofestivaalin Facebook-sivujen kuvagalleriasta. Täällä puolestaan on tarjolla kuviani runofestareiden pienistä satunnaisista hetkistä..

Eletään tässä hetkessä,
Raisa

Kuvat: © Raisa Taurinka / Visual RAMA

annikki_hetket-8104 annikki_hetket-8115 annikki_hetket-8150 annikki_hetket-8193 annikki_hetket-8218 annikki_hetket-8249 annikki_hetket-8297 annikki_hetket-8310 annikki_hetket-8372 annikki_hetket-8488 annikki_hetket-8498 annikki_hetket-8548 annikki_hetket-8552 annikki_hetket-8679 annikki_hetket-8917

 

Valokuva tallentaa hetken muistoksi

Yrittäjä tekee usein töitä myös varsinaisen työajan ulkopuolella, niin minäkin. Visuaalisuudesta ja näkemisestä ei vaan voi päästää irti. Olen viime aikoina tuonut näkemistä myös niihin arkisiin perheen ja ystävien kanssa vietettyihin hetkiin. Sellaisista kuvista jää muisto.

17.5 vietin päivää kolmen tyttärieni ja yhden tyttärentyttären kanssa Tampereen Steinerkoululla, Tyttöjen Tuvalla sekä Pakkahuoneella Minimuotikirppiksellä.

Kuppikakut olivat päivän herkuin, niistä lisää vielä myöhemmin kuvia. Jam! Käsittelin ja sävytin kaikki kuvat Adoben Lightroomissa hieman vintagetyyliin. Käsittelyyn meni aikaa yhteensä vain 15 min. Tykkään välillä tehdä helppoa vähän käsiteltyä kuvaa vastapainoksi paljon aikaa ja viilausta vaativalle mainoskuvalle.

Kuppikakkuja
Kuppikakkuja. Jam!

Aamulla kello 8.30 hurautti vanhin tytär kotiimme pienen suoloisen tyttärensä kanssa. Aamupalat nautittuamme, lähdimme seuraamaan nuorimman tyttären Kalevala-esitystä Tampereen Steinerkoululle. Kuvaan säännöllisesti tytön luokan tapahtumia, kuten myös tällä kertaa. En julkaise kuvia nyt, koska ne tulevat pääasiallisesti luokan omaan käyttöön. Esitys oli hieno, yleisön nuorimmainen (11kk) jaksoi myös maltillisesti seurata esitystä. Voin vain ihmetellä miten 10-vuotiaat lapset pystyvät muistamaan hirmuisen pitkiä lainauksia Kalevalasta.

Esityksen jälkeen oli kahvitus ja luokassa pieni näyttely siitä mitä on opittu kuluvana lukukautena.

Tytär ja tytärentytär














Tyttöjen Tuvalla oli Kuppikakkukahvila, joka oli osa Ravintolapäivää. En malttanut olla kuvailematta kakkusia, sillä niin herkullisia ne olivat.

Ja paljon kuppikakkuja
Paljon kookoskuppikakkuja.

Kuppikakku
Tyttären nauttiman kuppikakun vuokakin oli söpö.

Ja taas kuppikakku
Gluteeniton kuppikakku maistui oikeasti hyvälle. Tästä pitää saada ohje!

Suklainen kuppikakku
Suklainen kuppikakku

Myös kahvia oli tarjolla..

Täältä saa kahvia
Söpö kahvikyltti.

Kahvia
.. ja sitä kahvia.

Keskimmäinen tytär myös viihdytti laulullaan Kuppikaukkukahvilassa.
Keskimmäinen tyttäreni viihdytti laulullaan kahvilan asiakkaita.

Pieninkin viihtyi Kuppikakkukahvilassa
Pieninkin viihtyi.

Tyttiksellä on myynnissä myös tyttöjen askarteluja. Tuotto menee toiminnan tukemiseen. Ihania juttuja, kannattaa tutustua.

Tyttöjen askarteluja
Tyttöjen askarteluja.

Tyttöjen askarteluja
Lisää tyttöjen askarteluja.

Pikkusisko
Pikkusisko-paitoja.

Lauantaina oli Pakkahuoneella Minimuotikirppis, jossa myös poikkesimme. Aika vähän oli myyjiä paikalla. Muutama retrovaate tarttui matkaan lapsenlapselle.

Kätettyä minimuotia roikkui rekkitangoilla.
Käytettyä minimuotia roikkui rekkitangoilla.

Pojan haalari oli ihana ja tyhjä tila houkuuttaa rajaamaan kuvan sitä korostaen.
Pojan haalari oli ihana ja tyhjä tila houkuuttaa rajaamaan kuvan sitä korostaen.

Popot
Popot pahvilaatikon päällä.

10-vuotias istui ennemmin Pakkahuoneen nurkassa lukemassa Potteria.
10-vuotias istui ennemmin Pakkahuoneen nurkassa lukemassa Potteria.

Päivän päätteeksi laitoin vielä kotona suosikkisapuskaa eli intalaista ruokaa. Nuorimmainen ”nautti” riisinsä suoraan pöydältä.

Päivän päästös
Päivän päästös.

Vanhin tyttäreni pitää myös ”mammablogia” arjestaan, tutustu toki hänen blogiin, jossa on kertomuksia ja kuvia arjen pienistä hetkistä.

Onneni on perhe ja yhdessä vietetty aika.

-Raisa

Kuvat: © Raisa Taurinka / Visual RAMA

 

 

Valpurinpäivän saippuakuplia

Vappu taitaa olla juhlittu ja huomenna koittaa arki. Tosin huomenna monien juhlat vielä jatkuvat ja vappu kestääkin yllättäen sunnuntaihin saakka. Toivon malttia siihen pään sekoittamiseen ja ymmärrystä kanssaihmisiä kohtaan.

Aamun karu näky verkkokarvoilla rohkaisin mieleni ja kävin uudestaan lapseni toiveesta Tampereen Keskustorin vapputorilla. Onneksi tällä kertaa silmäni näkivät vapussa muutakin kuin vain sotkua ja sikailua.

Vapputorilla lentelevät isot saippuakuplat piristivät mieltäni kummasti. Hattaraa, ystävyyttä ja lasten pirskahtelevaa naurua. Pienestä ihminen voi ilahtua ja pieni ihminen vielä pienemmästä.

Nostan toki myös hattua tänään kaikille niille ahkerille ihmisille, jotka ovat jaksaneet vapputorilla tehdä työtään aamusta iltaan – työläisten juhlapäivänä.

– Raisa

Kuvat: © Raisa Taurinka / Visual RAMA

Hattaranmyyjä hattarassa.
Hattaranmyyjä hattarassa.

Pallonheittoa.
Pallonheittoa.

Possujuna.
Possujuna.

Pumpattava likumäki.
Pumpattava liukumäki.

Kuva kuvasta.
Kuvaa kuvaamisesta.

Paljon on tavaraa kojussa.
Paljon on tavaraa kojussa.

Iloa.
Torikauppiaiden iloa.

Hattaraa.
Hattaraa.

Oi, nämä olivat kivoja, isoja saippuakuplia.
Oi, nämä olivat kivoja, isoja saippuakuplia.

Tyttö yrittää tarttua kuplaan.
Tyttö yrittää tarttua kuplaan.

Kuplassa.
Kuplassa.

Isoja kuplia.
Isoja kuplia.

On tarkkaa puuhaa tehdä isoa kuplaa.
On se tarkkaa puuhaa tehdä isoa kuplaa.

Vappu – julkista porsastelua ja sikailua

Tampere herää vappupäivän aamuun. Näky on surullinen. Koska yleisestä sikailusta tuli sallittua? Erästä ohikulkijaa lainaten: ”Ajattele. Nämä ovat meidän lapsia.”

Kuvat kertokoon sen, mitä en osaa sanoiksi pukea.

– Raisa

Kuvat: © Raisa Taurinka / Visual RAMA

Kivenheiton päässä poliisilaitokselta.
Kivenheiton päässä poliisilaitokselta. (Edit: Kasvot peitetty kehoituksesta).

Mukulakivet, klo 6.29.
Mukulakivet, klo 6.29.

Koskipuiston aamu, klo 6.34.
Koskipuiston aamu, klo 6.34.

Koskipuisto taipuu painiin.
Koskipuisto taipuu painiin, klo 6.36.

Yleisöäkin saatui.
Yleisöäkin saapui, klo 6.37.

Koskipuisto sotkussa ja sirpaleissa.
Koskipuisto sotkussa ja sirpaleissa, klo 6.41.

Illalla tämä taisi vielä naurattaa.
Illalla tämä taisi vielä naurattaa, klo 6.42.

Melissa, Janin pullo löytyi Pikku Kakkosen puistosta. Ei taidettu ottaa viisaasti.
Melissa, Janin pullo löytyi Pikku Kakkosen puistosta. Ei taidettu ottaa viisaasti, klo 6.45.

Kova siivoaminen edessä.
Kova siivoaminen edessä, klo 6.51.

Vapun reppusaalis.
Koskipuiston ”löytötavarat” jakoon, klo 6.54.

Tästä sen teekkareiden juhlinta taas alkaa.
Tästä se teekkareiden juhlinta taas alkaa, klo 7.00. (Edit: Sain tiedon, että teekkarit aloittivat päivän aamujumpalla klo 7.00. Kameran kellon mukaan kuva otettiin juuri tasan seitsemältä.)

Hyvä pullosaalis.
Hyvä pullosaalis, klo 7.02.

Duunari ja tori.
Duunari ja tori, klo 7.07.

Roskaruoka jäi vain jälkeen.
Roskaruoka jäi vain jälkeen, klo 7.11.

Jospa laittaisi tupakaksi.
Jospa laittaisi tupakaksi, klo 7.13.

Montun syvennyksen siivous.
Montun syvennyksen siivous, klo 7.18.

Ja tästä on hyvä jatkaa juhlintaa.
Tämä jäi, klo 7.21.

Ihmiset, kadut ja valokuvaus

Katsoin dokumentin Vivian Maierista. Liikutuin. Jäin miettimään elämääni ja niin rakasta valokuvausta. Mitä annettavaa minulla voisi olla kuvalle?

Lapsena nolostuin, kun äiti tykkäsi kävellä kaupungilla ja katsella ihmisiä aivan liian pitkin silmäyksin. Nyin häntä hihasta – lähdetään jo. Vuodet vierivät ja omat lapseni ovat alkaneet nykimään hihaani. Meillä on ollut edesmenneen äitini kanssa sama kirous ja lahja, nähdä & katsoa ihmisten silmiin ja sieluun. Haluan jakaa sen näkemyksen kuviini, aitona suoraan elämästä.

Otan jatkossa enemmän kameran mukaan kadulle ja jaan näkemääni täällä, vuoden levossa olleessa blogissani.

– Raisa

Image

Image

Image

Kuvat: © Raisa Taurinka / Visual RAMA